32-vuotiaan avioliitossa elelevän naisen elämää. Arki koostuu 5/09 syntyneen pojan kanssa touhuiluista sekä toisen lapsukaisen odotuksesta, la 9/11.

torstai 18. elokuuta 2011

Kuulumisia, Rv 35+2

Hiljaiseloa ollut nyt blogin kanssa, enkä osaa oikein syytäkään sanoa. Illat mennyt Onnin nukkumaan menon jälkeen kyllä koneella, mutta taidan olla pahasti koukussa facebookin kirpputori ryhmiin...vaikka mitä mielenkiintoista ostettavaa löytyy. Siinäkö se syy sitten on ollut..en tiedä :) No täällä nyt taasen kirjoittelemassa ja ihana oli käydä lukemassa teidän kuulumisia <3

Yksi muutos on tapahtunut - Onni nukkuu omassa sängyssä ja äitikin on siihen tottunut. Vaikkakin eka iltoina se oli ihan jotain hirveää, mun oli jotenkin niin paha olla, mutta nyt kaikki hyvin. Onni on Liian iso poika ;) Näin hän itse itsestään sanoi, äidin pieni murunen :)

Nyt olen laitellut jo pikkuiselle vaatteet valmiiksi ja sängyn, vaikkakin eipä sänky kovin laitetun näköinen ole...Onni kun tykkää käydä sielä myllertämässä aina kun silmä välttää. Kaksostenrattaat on hommattu sekä vaunut on otettu esille. Sairaalakassista ei tietoakaan eikä paljon muustakaan. Jotenkin tämän toisen raskauden kanssa on ollut niin erilainen, joskus jopa mietin, että näinköhän ollenkaan ymmärrän edes että meille on kohta syntymässä vauva. Onnille kun kaikki oli valmiina jo niin ajoissa ja viimesen päälle mietittynä. Nyt synnytys on kyllä noussut mieleeni useammin ja olenkin miehelleni esittänyt toiveet mitä toivoisin hänen tekevän toisin. (Lähinnä ettei hän valita väsymystä tai nälkää kun tietää minun kärsivän tuplasti enemmän kipuja. Hän kyllä asian ymmärtänyt ja sanoikin että oli itse niin paniikissa Onnin syntymässä että ei varmaankaan osannut olla oikeasti tukena...mutta kyllä hän tukenakin oli ja paljon, kätilökin kehui häntä miten hienosti mieheni huolehti minusta ja avusti synnytyksessä...mutta hiukan silti on parannettavaa ) Hui minua ;)

Tänään oli ultra, painoarvio pienellä oli 2,5kg. Virtaukset kunnossa ja muutenkin kaikki hyvin. Ainut että insuliiniä joudutaan hiukan nostamaan sekä nyt seuraamaan verenpainetta päivittäin. RR lukemat kun aina sairaalassa käydessä niin korkealla, mutta sitten kotona mitatessa kuitenkin ihan hyvät. Lääkäri kuitenkin topakasti mainitsi että seurattava on, Ok, minä seuraan kyllä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti