LA meni jo...

Voi mahoton, että voipi olla pitkiä päiviä odotella, käynnistyykö synnytys vai mitä päivä ja yö tuo tullessaan. Eilen meillä oli ultraus, pikkuisen painoarvio nyt 3,6kg ja kaikki oli hyvin. Käynnistystä miettivät parin päivän päästä jos nyt ei luomuna lähde käyntiin. Lääkäri teki hiukan kovempi kouraisen sisätutkimuksen, ajatuksena että kohtu rupeaisi toimimaan...mutta ei ainakaan vielä mitään tuntemuksia. Saa siis nähdä kuinka kauan vielä odotellaan :) Sukulaiset ja ystävät ovatte malttamattomia myös...viestejä ja kyselyitä tulee paljon koko ajan, että joko nyt yms. Mutta minä kyllä ilmoitan heti kun jotain tapahtuu, ystävät rakkaat <3 (nyt harmittaa kun tiedän itsekkin syylistyneeni samanlaisiin kyselyihin kavereiden synnytysten suhteen...on se kysely vaan yllättävän tuskaista)

Että tälläisiä tunnelmia täällä suunnalla....pikkuinen saisi syntyä <3

38+5

Täällä taas. Viimeksi olen näköjään toivonut, että pikkuinen saisi jo syntyä, mutta nyt taas, että ei ehke kulta rakas sittenkään vielä. Asustele vielä hetki äidin masussa. Onni ja mies on kuumeessa ja olisi ihanaa että mieheni pääsisi mukaan synnytykseen. Minä jouduin viime viikoksi sairaalaan lepäämään niiden verenpaineiden vuoksi, paineisiin aloitettiin lääkitys ja pääsin 5päivän sairaalassa olon jälkeen kotia lepäämään. Aluksi pelkäsivät raskausmyrkytystä, mutta onneksi se ei sitä nyt ainakaan vielä ollut. Nyt kotona tarkat seurailut jatkuu.

Oli muutes ihan hirveää olla Onnista erossa, kävi miehet minua kaksi kertaa katsomassa, mutta silti erossa olo Onnista oli jotain kauheaa. Mutta toisaalta hyvä että nyt minulla on sitten parempi mieli lähteä synnyttämään ja olla pikkuisen kanssa laitoksella, kun tiedän että Onni ja Isi pärjää tosi hyvin kaksin <3

Sairaalareissusta ehke myöhemmin lisää, nyt nukkumatti kutsuu.

Verenpaineet korkealla..

Eilen oli ultraus, pikkuisen painoarvio 3,1kg ja kaikki vauvalla ok. Mutta minun verenpaineet huitelee korkealla, meinasivat jo eilen jättää minut osastolle lepäämään, mutta kun virtaukset ja vauvan vointi oli hyvä niin antoivat luvan tulla kotio, päivittäin mittaukset ja herkästi yhteys sairaalaan jos paineet korkeat.
No korkeallahan ne ovatte olleet, aamulla alapaine 109 korkeimmillaan. Soitto sairaalaan ja lääkärit olivat päättäneet että osastolle lepäämään....mutta minulla oli heille kertoa yksi lukema joka oli 144/94 ja tämä luku antoi minulle vielä mahdollisuuden lepäillä kotona. Nyt vaan siis täytyy oikeasti huilata eikä passaa tehdä mitään. Olo on ollut surullinen, pelottaa jos joudun sairaalaan ja olemaan erossa Onnista, sydäntä särkevää. Mutta tärkeää on myös vauvan vointi ja pelottaa miten kohdussa voidaan. Oma olo kun on yllättävän hyvä niin pikkuisen voinnista kun ei kerro oikein muut kun pikkuiset potkut. Katsellaan nyt, joko huomenna sairaalan joudun vai saanko paineet pysymään alhaalla.
Että tälläistä täällä nyt tällä kertaa...pikkuinen saisi oikeasti jo syntyä. Me kaikki odotamme sinua jo kulta pieni luoksemme <3